Saksankieliset kantonit ottavat käyttöön yhteiset ops-perusteet - vai ottavatko?

Saksankielinen Sveitsi on ensimmäistä kertaa laatinut perusopetukseen yhteiset opetussuunnitelman perusteet. Opseja kutsutaan Lehrplan 21:ksi, jossa 21 viittaa saksankielisten kantonien määrään. 

Lehrplan 21 on jo olemassa ja muutama kantoni on jo ottanut sen käyttöön Kanton Solothurn, missä olemme tällä viikolla, ottaa opsit käyttöön vasta vuonna 2018. Yhteisiä opseja vastaan on myös noussut paljon kritiikkiä, sekä sisällöstä mutta ennen kaikkea siitä yksinkertaisesta syystä, että opsit ovat yhteiset kaikille. Pelätään, että mahdollisuudet alueellisiin painotuksiin jäävät vain kosmeettisiksi. Isäntämme kertoivatkin, että on olemassa riski, että Solothurnin kantonissa järjestetään kansanäänestys Lehrplan 21.sta ensi vuonna!?! Mikäli asukkaat äänestävät opseja vastaan, Lehrplan21 ei oteta käyttöön Solothurnin kantonissa.

Lehrplan21:sta on – osittain varmasti johtuen kritiikistä - tehty suurelle yleisölle videoanimaatio, jossa tulee ilmi miksi yhteisiä opseja tehtiin ja mitä se tarkoittaa. Tästä me innostuimme. Voisimmeko mekin tehdä samankaltaisen?

 

22.9. Monilukutaitoa ja monikielisyyttä

Vierailimme kahdessa alakoulussa seuraamassa ohjelmoinnin tunteja, joita on alakoulun tuntijaossa. Biberistissa aamun alussa on puolen tunnin laulu- tai jokin muu toiminnallinen tuokio. Kuudesluokkalaiset harjoittelivat jo joulukonserttia varten.

Ohjelmoinnin tunnilla oppilaat tekivät pelejä scratch-ohjelmalla. Kiinnitin huomiota siihen, että oppilaat kirjoittivat käskyjä käsin tabletille piirtämällä sormella. Etenkin minua ilahdutti, että oppilaat käyttivät tekstausta. On muuten hienoa, ettei kukaan täällä ole kysynyt mitään kaunokirjoituksesta!!!

Bellachin koulun ohjelmointitunnilla käytettiin pac man -ohjelmaa. Vieressäni istunut Nelton selosti hienosti ja selkeästi englanniksi, miten tekee ohjelmaa. Hän kävi myös esittelemässä omaa ohjelmaansa kaikille. Nelton sanoi hänen edessään istununeelle Envirille jotakin albaniaksi, mutta opettaja sanoi heti hyvin painokkaasti, että tunnilla käytetään saksaa tai englantia. Kielikasvatuksella ajatuksille olisi käyttöä. Monikielisille lapsille voidaan joissain kouluissa tarjota oman äidinkielen opetusta, mutta opetusta ei järjestä koulu vaan eri maiden edustajat. Tunnit pidetään sellaisena päivänä, kun koulu loppuisi muuten aiemmin.

Tunnin lopussa opettja näytti saksalaisen Antolin-nimisen verkkosivuston, jota voi etsiä luettavaa ja jossa on kirjoihin liittyviä tehtäviä. Oikeista vastauksista saa pisteitä, jotka tallennetaan järjestelmään. Näytti siltä, että tämän kaltainen pisteiden kerääminen lukemalla oli mieluista. Ohjelmaan pitäisi tutustua enemmän , jotta sitä voisi arvioida. Kunnariin verrattuna ohjelman itsestään korjaamat tehtävät tuntuvat yksinkertaisilla. Opettaja myös kertoi, että kirjoja voidaan myös kuunnella tunnilla ja kotona.

Antolin-sivut: https://www.antolin.de/index.jsp

Kantonschulella on oma rakennus biologian, kemian ja fysiikan optukseen. Opettajat ovat erityisen iloisia laboratorioassistenteista (3 kpl), jotka avustavat opettajia ja pitävät välineet ja kemikaalit järjestyksessä.

Observing programming classes

This morning we are visiting two primary schools where they are doing programming.

 Programming with Scratch Junior.

Programming Pacman games.

Also Mr. Koskinen was programming.

Geokätköilystä vielä ...

Geokätköily ja sen variaatioita käytetään paljon kouluissa myös Suomessa. Opettajat luovat oppilaille tehtäviä, jotka löytyvät esim. QR-koodien takaa, tai voidaan koulussa etsiä myös ns. virallisia kätköjä. Solothurnissa maanantain geokätköilyyn oli liitetty vielä yksi elementti, nimittäin kouluvieraiden (meidän) opastaminen kaupungilla englannin kielellä. Tämä on kiva tapa osallistaa opiskelijoita ja myös hyödyntää heidän kokemuksia.

Meidät jaettiin kolmen kahden hengen ryhmään. Ryhmiä opasti kaksi opiskelija-opasta.Ensimmäisen rastin koordinaatit oli annettu. Ratkaisemalla rastin pienen laskutehtävän löytyivät seuraavan rastin koordinaatit (kts kuva). Tällä tavalla etenimme pitkin Solothurnin katuja.

Reilun kahden tunnin aikana pystyimme jututtamaan opiskelijoita heidän koulukokemuksista, saimme runsaasti liikuntaa ja opimme myös paljon Solothurnista. – mutta ehkä ei niinkään Solothurnin ”virallisista” nähtävyyksistä tai historiasta kuten ehkä oli tarkoitus. Tiedämme kuitenkin mistä nuoret ostavat vaatteensa, missä on paras kahvila ja mistä kannattaa ostaa jäätelöä – tietoa, jota olisi ollut hankalampi löytää verkosta...

Pedagoginen päivä Bernissä

Vierailimme tänään Bernin pedagogisessa korkeakoulussa. Vierailun aikana meille selvisi, että Sveistsissä pyritään yhteen yhteiseen opetussuunnitelmaan kaikissa 25 kantonissa. Tähän mennessä 21 kantonia on jo hyväksynyt sen.

Tutustuimme samalla mediateekkiin, jossa opettajaopiskelijoille ja opettajille oli tarjolla erityyppistä opetusmateriaaleja kuten, kirjoja, videoita ja verkkomateriaaleja, Hyviä linkkejä opetukseen tarjottiin mm seuraavasti:
- spieleinderschule.org
- questanja,org
- www.phbern.ch/schule-und-weiterbildung/mediothek/ideensets

3D-tulostuksen asiantuntija kertoi meille 3D-tulostamisen pedagogiikasta ja esitteli meille tulostamaansa Sveitsin topografista karttaa, jolle oli mahdollista heijastaa erilaisia karttapohjia ja paikkatietoaineistoja. Saimme seurata mm. reaaliajassa junien liikkumista Sveistin rautateillä.

Hyviä linkkejä 3d-tulostuksesta
3drucken.ch
3dhubs.com
Tinkercad.com
Thingiverse.com

20.9. Tiistaina tunteja seuraamassa

Pääsimme seuraamaan päivän aikana eri oppiaineiden tunteja. Kävin kuuntelemassa biologian, kemian, englannin ja italian tunteja. Kaikilla tunneilla oli mukavan rauhallinen tunnelma, ja oppilaat ryhtyivät tekemään tehtäviä hyvin nopeasti opettajan tehtävänannon jälkeen. Esimerkiksi ylimääräistä puhelinten käyttöä ei tunneilla näkynyt, mutta välitunneilla ja ruokalassa puhelimet olivat kyllä runsaasti käytössä. Oppilaat saattoivat tuntien lopussa käydä kättelemässä opettajaa.

Biologian tunnilla oppilaat kertasivat solun rakennetta käyttämällä sovellusta, jonka opettaja oli tehnyt sveitsiläisellä Learning Apps -ohjelmalla. Osa oppilasta teki tehtäviä yksin, osa yhteistyössä muiden kanssa. Oppilaat tekivät tehtäviä koulun tai omilla tableteilla tai puhelimilla. Osa käytti apuna tunneilla aiemmin tehtyjä käsiteluetteloita ja monisteita. Kemian tunnilla tehtiin tehtäviä pääosin itsenäisesti, ja opettaja kävi auttamassa oppilaita, jotka pyysivät apua. Englannin tunnilla harjoiteltiin runsaasti puhumista tehtävien avulla. Italian tunnin opettaja aloitti musiikkivideon avulla. Oppilaat käänsivät joitakin englanninkielisiä lauseita italiaksi. Keskeinen tunnin aihe oli kieliopillisen ilmiön opiskelu, ja hieman yllättävää oli, että opettaja käytti piirtoheitintä muistiinpanojen tekemiseen. Tunnelma italian tunnilla oli innostunut ja kuuden hengen ryhmässä oli selvästi mukava opiskella. Huomattavaa oli, että luokilla oli melko vähän oppilaita. Yleensä viimeisilläkin luokilla luokkakoko on noin 25 oppilasta. Tämä tuntuu kovin pieneltä verrattuna suomalaiseen lukioon.

Tuntien jälkeen käydyssä keskustelussa puhuimme suomalaisen opetussuunnitelman uudistamisesta (mm. monialaisista oppimiskokonaisuuksista, oppiaineiden yhteistyöstä ja laaja-alaisesta osaamisesta, kuten monilukutaidosta). Oppiaineiden yhteistyö tuntui sveitsiläisessä kontekstissa olevan vähäistä, ja esteenä koettiin paljolti se, että oppilaita oli valmennettava kansallisiin kokeisiin tai ylioppilastutkintoon. Keskustelimme myös oppimateriaaleista. Esimerkiksi englannin oppikirja oli kansainväliseen käyttöön tehty ”englantia englanniksi” -oppikirja, mutta ranskan ja italian oppimateriaalina käytetään koulussa sveitsiläistä oppimateriaalia. Opettajat yleensä saavat itse valita sopivat oppimateriaalit käyttöönsä.

Tämän päivän jälkeen ei ollut enää syytä ihmetellä, miksi suomalaiset olivat niin tervetulleita Sveitsiin vierailulle. Ei riittänyt, että koulun rehtori sekä rehtorin tytär olivat Suomi-faneja ja biologianopettajan äiti on suomalainen, vaan myös koulun apulaisrehtori Bernhard Ruh toivotti meidät tervetulleeksi suomenkielisellä tekstillä.

Ruh esitteli koulun erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden avulla pidetään huolta poissaoloista, numeroista, lukujärjestyksistä ja yleisestä tiedottamisesta. Suomalaisiin wilmoihin ja primuksiin tutustuneelle oli yllättävää, ettei mikään näistä järjestelmistä ollut käytössä kodin ja koulun välisten viestien vaihtoon. Edelleen oppilaat vievät koulusta paperikirjeenä tietoja vanhemmille. Kantonikoulun oppilaat on valikoitu joukko, mikä näkyy mm. siinä, ettei koulussa tarvita (tai ole järjestetty) erityisopetusta tai erityisiä järjestelyjä (esim. tukiopetusta). Koulu järjestää kuitenkin mahdollisuuden eräänlaiseen tukiopetukseen siten, että oppilaat voivat opettaa toisiaan.