20.9. Tiistaina tunteja seuraamassa
Pääsimme seuraamaan päivän aikana eri oppiaineiden tunteja.
Kävin kuuntelemassa biologian, kemian, englannin ja italian tunteja. Kaikilla
tunneilla oli mukavan rauhallinen tunnelma, ja oppilaat ryhtyivät tekemään
tehtäviä hyvin nopeasti opettajan tehtävänannon jälkeen. Esimerkiksi ylimääräistä
puhelinten käyttöä ei tunneilla näkynyt, mutta välitunneilla ja ruokalassa
puhelimet olivat kyllä runsaasti käytössä. Oppilaat saattoivat tuntien lopussa käydä kättelemässä opettajaa.
Biologian tunnilla oppilaat kertasivat solun rakennetta
käyttämällä sovellusta, jonka opettaja oli tehnyt sveitsiläisellä Learning Apps
-ohjelmalla. Osa oppilasta teki tehtäviä yksin, osa yhteistyössä muiden kanssa.
Oppilaat tekivät tehtäviä koulun tai omilla tableteilla tai puhelimilla. Osa
käytti apuna tunneilla aiemmin tehtyjä käsiteluetteloita ja monisteita. Kemian
tunnilla tehtiin tehtäviä pääosin itsenäisesti, ja opettaja kävi auttamassa oppilaita, jotka pyysivät apua. Englannin tunnilla
harjoiteltiin runsaasti puhumista tehtävien avulla. Italian tunnin opettaja
aloitti musiikkivideon avulla. Oppilaat käänsivät joitakin englanninkielisiä
lauseita italiaksi. Keskeinen tunnin aihe oli kieliopillisen ilmiön opiskelu,
ja hieman yllättävää oli, että opettaja käytti piirtoheitintä muistiinpanojen
tekemiseen. Tunnelma italian tunnilla oli innostunut ja kuuden hengen ryhmässä oli
selvästi mukava opiskella. Huomattavaa oli, että luokilla oli melko vähän
oppilaita. Yleensä viimeisilläkin luokilla luokkakoko on noin 25 oppilasta.
Tämä tuntuu kovin pieneltä verrattuna suomalaiseen lukioon.
Tuntien jälkeen käydyssä keskustelussa puhuimme suomalaisen
opetussuunnitelman uudistamisesta (mm. monialaisista oppimiskokonaisuuksista,
oppiaineiden yhteistyöstä ja laaja-alaisesta osaamisesta, kuten
monilukutaidosta). Oppiaineiden yhteistyö tuntui sveitsiläisessä kontekstissa
olevan vähäistä, ja esteenä koettiin paljolti se, että oppilaita oli valmennettava
kansallisiin kokeisiin tai ylioppilastutkintoon. Keskustelimme myös
oppimateriaaleista. Esimerkiksi englannin oppikirja oli kansainväliseen
käyttöön tehty ”englantia englanniksi” -oppikirja, mutta ranskan ja italian
oppimateriaalina käytetään koulussa sveitsiläistä oppimateriaalia. Opettajat yleensä saavat itse valita sopivat oppimateriaalit käyttöönsä.
Tämän päivän jälkeen ei ollut enää syytä ihmetellä, miksi
suomalaiset olivat niin tervetulleita Sveitsiin vierailulle. Ei riittänyt, että
koulun rehtori sekä rehtorin tytär olivat Suomi-faneja ja biologianopettajan äiti
on suomalainen, vaan myös koulun apulaisrehtori Bernhard Ruh toivotti meidät
tervetulleeksi suomenkielisellä tekstillä.
Ruh esitteli koulun erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden
avulla pidetään huolta poissaoloista, numeroista, lukujärjestyksistä ja
yleisestä tiedottamisesta. Suomalaisiin wilmoihin ja primuksiin tutustuneelle
oli yllättävää, ettei mikään näistä järjestelmistä ollut käytössä kodin ja
koulun välisten viestien vaihtoon. Edelleen oppilaat vievät koulusta
paperikirjeenä tietoja vanhemmille. Kantonikoulun oppilaat on valikoitu joukko,
mikä näkyy mm. siinä, ettei koulussa tarvita (tai ole järjestetty) erityisopetusta tai erityisiä
järjestelyjä (esim. tukiopetusta). Koulu järjestää kuitenkin mahdollisuuden
eräänlaiseen tukiopetukseen siten, että oppilaat voivat opettaa toisiaan.



Heissan, oletteko lukeneet Satu Elon blogia Intiasta? Some twist into the narrative, would you?
VastaaPoista