20.9. Tiistaina tunteja seuraamassa

Pääsimme seuraamaan päivän aikana eri oppiaineiden tunteja. Kävin kuuntelemassa biologian, kemian, englannin ja italian tunteja. Kaikilla tunneilla oli mukavan rauhallinen tunnelma, ja oppilaat ryhtyivät tekemään tehtäviä hyvin nopeasti opettajan tehtävänannon jälkeen. Esimerkiksi ylimääräistä puhelinten käyttöä ei tunneilla näkynyt, mutta välitunneilla ja ruokalassa puhelimet olivat kyllä runsaasti käytössä. Oppilaat saattoivat tuntien lopussa käydä kättelemässä opettajaa.

Biologian tunnilla oppilaat kertasivat solun rakennetta käyttämällä sovellusta, jonka opettaja oli tehnyt sveitsiläisellä Learning Apps -ohjelmalla. Osa oppilasta teki tehtäviä yksin, osa yhteistyössä muiden kanssa. Oppilaat tekivät tehtäviä koulun tai omilla tableteilla tai puhelimilla. Osa käytti apuna tunneilla aiemmin tehtyjä käsiteluetteloita ja monisteita. Kemian tunnilla tehtiin tehtäviä pääosin itsenäisesti, ja opettaja kävi auttamassa oppilaita, jotka pyysivät apua. Englannin tunnilla harjoiteltiin runsaasti puhumista tehtävien avulla. Italian tunnin opettaja aloitti musiikkivideon avulla. Oppilaat käänsivät joitakin englanninkielisiä lauseita italiaksi. Keskeinen tunnin aihe oli kieliopillisen ilmiön opiskelu, ja hieman yllättävää oli, että opettaja käytti piirtoheitintä muistiinpanojen tekemiseen. Tunnelma italian tunnilla oli innostunut ja kuuden hengen ryhmässä oli selvästi mukava opiskella. Huomattavaa oli, että luokilla oli melko vähän oppilaita. Yleensä viimeisilläkin luokilla luokkakoko on noin 25 oppilasta. Tämä tuntuu kovin pieneltä verrattuna suomalaiseen lukioon.

Tuntien jälkeen käydyssä keskustelussa puhuimme suomalaisen opetussuunnitelman uudistamisesta (mm. monialaisista oppimiskokonaisuuksista, oppiaineiden yhteistyöstä ja laaja-alaisesta osaamisesta, kuten monilukutaidosta). Oppiaineiden yhteistyö tuntui sveitsiläisessä kontekstissa olevan vähäistä, ja esteenä koettiin paljolti se, että oppilaita oli valmennettava kansallisiin kokeisiin tai ylioppilastutkintoon. Keskustelimme myös oppimateriaaleista. Esimerkiksi englannin oppikirja oli kansainväliseen käyttöön tehty ”englantia englanniksi” -oppikirja, mutta ranskan ja italian oppimateriaalina käytetään koulussa sveitsiläistä oppimateriaalia. Opettajat yleensä saavat itse valita sopivat oppimateriaalit käyttöönsä.

Tämän päivän jälkeen ei ollut enää syytä ihmetellä, miksi suomalaiset olivat niin tervetulleita Sveitsiin vierailulle. Ei riittänyt, että koulun rehtori sekä rehtorin tytär olivat Suomi-faneja ja biologianopettajan äiti on suomalainen, vaan myös koulun apulaisrehtori Bernhard Ruh toivotti meidät tervetulleeksi suomenkielisellä tekstillä.

Ruh esitteli koulun erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden avulla pidetään huolta poissaoloista, numeroista, lukujärjestyksistä ja yleisestä tiedottamisesta. Suomalaisiin wilmoihin ja primuksiin tutustuneelle oli yllättävää, ettei mikään näistä järjestelmistä ollut käytössä kodin ja koulun välisten viestien vaihtoon. Edelleen oppilaat vievät koulusta paperikirjeenä tietoja vanhemmille. Kantonikoulun oppilaat on valikoitu joukko, mikä näkyy mm. siinä, ettei koulussa tarvita (tai ole järjestetty) erityisopetusta tai erityisiä järjestelyjä (esim. tukiopetusta). Koulu järjestää kuitenkin mahdollisuuden eräänlaiseen tukiopetukseen siten, että oppilaat voivat opettaa toisiaan.